Jos sull' lysti on...

...niin kätes yhteen lyö *tap* *tap* x1000, koska nyt tosiaan on lystiä! Olin oikeassa! Yöunet auttoivat. Tänään on ollut niin mahtava päivä ja hyvä fiilis ettei mitään rajaa.

Kävin nukkumaan klo 20 aikoihin ja nukuin sikeästi noin aamuviiteen asti. Väsytti, mutta tein sen virheen, että rupesin leikkimään kännykällä ja sen jälkeen uni ei enää tullut. Ei se mitään, makoilin seitsemään asti ja sen jälkeen menin aamupalalle. Rakastan hotelliaamiaisia! En tiedä miksi, mutta pekoni ja munakokkeli on vaan parasta :D

Ensimmäisenä otin hoitaakseni bussilipun maanantaille, jolloin lähden kohti Peterboroughta. Yllätyksekseni bussiterminaali olikin aivan hotellini kulman takana, joten asia hoitui nopeasti. Jännitin aivan kauheasti sitä bussilipun ostamista, vaikka eihän siinä ole mitään ihmeellistä. Ja hyvin se sitten menikin. Tuli hyvä fiilis, kun sai asioita taas järjestykseen ja lähdin hyvillä mielin käppäilemään kaupungille.

Oli oikeastaan hyvä, että pääsin ajoissa liikkeelle. Seikkailin pitkin Toronton katuja ensimmäisenä noin parin kilometrin matkan CN Towerille, jonne pääsin melkein jonottamatta sisään. Ja olihan sieltä aivan mahtavat näköalat. Koko kaupunki levittäytyi silmänkantamattomiin kaikkine pilvenpiirtäjineen ja rakennuksineen. Koko tornilla on korkeutta noin 553 metriä, mutta korkein vierailutaso oli 447 metrin korkeudessa. Plussaa oli myös siisti lasilattia, josta näkyi alas maahan. Hetki piti kerätä rohkeutta, jotta uskalsi kävellä lasilattialle :D. Tornissa on myös ravintola, sekä hurjapäille semmoinen Edge Walk -kokemus, jossa roikutaan tornin reunalla valjaisiin kiinnitettynä ja nojaillaan reunan yli sun muuta. Katselutason sisällä oli monitorit, joista pystyi seuraamaan reunalla keikkujia. Itselleni riitti kyllä se lasilattia... Normaali vierailu tornissa kustansi muistaakseni 35 dollaria ja tuosta 447 metrin katselutasosta piti pullittaa vielä 12 dollaria lisää. Menin koko rahan edestä, mutta jos totta puhutaan, olisin voinut jättää tuon ylimmän katselutason pois. Yhtä hienot näkymät oli alemmaltakin tasolta. Loppujen lopuksi minusta hieman kova hinta sille, että pääsee pällistelemään korkeita rakennuksia toisesta korkeasta rakennuksesta, mutta onhan tuo nyt aika must see -kokemus.

Vierailun jälkeen fiilistelin tornin juurella olevassa puistossa ympäri vaellellen ja huomioni kiinnittyi katusoittajaan, joka soitti tuttua kappaletta kitaralla. Se oli iiihana Led Zeppelinin Rain Song. Koska kyseessä oli lempibändini, oli pakko käydä heittämässä hilut lompakon pohjalta kitaramiekkoselle. Normaalisti en oikein osaa aloittaa tuntemattomien kanssa keskustelua tuosta noin vaan, mutta ajattelin sen siinä tilanteessa onnistuvan, koska keskustelun aihe oli helppo keksiä. Mainitsin hänelle Led Zeppelinin olevan lempibändini ja kehuin hänen soittotaitoaan. Hän innostui ja lopetti soittamisen ja jäi rupattelemaan kanssani niitä näitä musiikista. Tosi mukava tyyppi! Pidän siitä, että kaltaiseni introvertti uskaltaa täällä mukavien ekstroverttejen seassa antautua olemaan sellainen hieman itsekin. Muutenkin fiilismittariani nosti jälleen nämä kaikki ihanat ihmiset, joita eilenkin jo hehkutin. Ei voi olla huono fiilis, kun saa osakseen hymyjä sieltä täältä :3

Seuraavaksi suuntasin kohti Toronton vanhaa kaupunkia. Matkalla poikkesin ruokakaupassa ostamassa ties kuinka monennen pullon vettä. Olen noista ruokakaupoista ihan täpinöissäni! Täällä on niin paljon kaikkea erilaista mitä Suomessa ei ole (paitsi näin Arlan fetaa! :D), mikä tekee niinkin arkisesta asiasta kuin ruokakauppa hurjan jännää. Ostin vesipullon lisäksi smoothien, joita oli kokonainen kylmähyllyllinen valittavana. Siinäkin päätöksessä meni hetki :D Yhdessä kaupassa oli myös salaattibuffet, kuten monessa K-kaupassa Suomessa on. Hieman oli täällä enemmän valinnanvaraa täytteissä verrattuna Suomeen. (Kuva vieressä. Ja noita tiskejä oli vielä kaksi samanlaista lisää :D) Kanadalaiset perheenäidit olivat normaalisti jokapäiväisillä ostoksillaan ja sitten olin minä, joka hypin menemään hyllyvälistä toiseen kuin lapsi karkkikaupassa :D Täällä myös itsepalvelukassat ovat yleisempiä, kuin Suomessa. Koska minulla oli vain muutama ostos, päätin koittaa sellaista. Tietenkin feilasin ja kone alkoi herjaamaan minulle, mutta onneksi apua sai kun pyysi.

Kaiken kaikkiaan vanha kaupunki oli hieno sekoitus uutta ja vanhaa. Siisteintä oli St Jamesin puisto ja saman niminen katedraali sen yhteydessä. Jotenkin niin hienoa ja absurdia samaan aikaan, että modernien pilvenpiirtäjien kupeessa on vehreä puisto ja vanha hieno katedraali. Hienoa, että kaiken sen kaupungin hälinän keskellä on näinkin idyllinen paikka, jossa rauhoittua. Puistossa oli paljon ihmisiä syömässä eväitään tai muuten vaan istumassa ja lueskelemassa. Kävin myös St Lawrencen kauppahallissa, joka oli melko perinteinen kauppahalli. Paljon vaahterasiirappijuttuja, hedelmiä, vihanneksia, etnisiä ruokia jne. Kauppahallit ovat minusta ihania, joten tämäkin oli must see.

St James

12 443 askelta, reilu 9km, muutamaa vesipulloa ja varmaan tuhat litraa hikeä myöhemmin palasin hotellille levähtämään. Täällä on siis aivan järkyttävän kuuma, lähemmäs 30 astetta. Hikoilen kuin pieni porsas, mutta ei se menoa haittaa. Ruokahalua kylläkin. Ei tee mieli syödä mitään, kun on niin kuuma. Kävin vasta illalla ensimmäisen kerran syömässä kunnolla hotellia vastapäätä olevassa japanilaisessa ravintolassa.

Nyt ensimmäisen kokonaisen päivän jälkeen osaan sanoa mielipiteeni tästä kaupungista: rakastan sitä. Hämmästyn hieman itsekin, että sanon noin, sillä en tosiaankaan ole suurkaupunkityyppiä, kuten eilen jo mainitsin. Toronto on kuitenkin jotenkin niin monipuolinen ja eläväinen kaupunki. Suuren kaupungin vilinään mahtuu niin monenlaista ihmistä ja kulttuuria, nähtävää ja koettavaa. Yksi lempiasioistani täällä ihmisten lisäksi ovat pilvenpiirtäjät. Osaksi varmaan sen takia, että niitä ei Suomessa juurikaan näe. Ne kiehtovat minua. Saavat minussa aikaan turvallisen tunteen. Älkää kysykö miksi, en tiedä itsekään. Kävelin koko päivän monttu ihastuksesta auki, niska vinossa ja pää taivasta kohti. Fiilismittari on tosiaankin noussut pakkasen puolelta reilusti plussan puolelle. Tänään tuli melkein itku sen takia, kun olin niin haltioissani ja onnellinen tästä kaikesta (onneksi välillä näin päin :D).

Tänään oli hyvä päivä.

♥:Maria